torstai 31. joulukuuta 2015

Iloista uutta vuotta!






Ot käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpär silmistäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirves kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karot annetui syrämei. 

-Heli Laaksonen-


Kiitos upeasta blogivuodesta teille kaikille lukijoille ja kommentoijille! Sydänlämpöiset uudenvuodentoivotukset!<3

Taina 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Koko vuosi yhdessä paketissa



Mulla on juuri nyt sellainen olo, että taidan tietää, miltä eläkeläisistä tuntuu.;) Päivät menevät vähän turhankin nopeasti. Mahtavat ulkoilusäät ovat vieneet meikäläistä ulos, metsään ja järven rannalle tai kaupungille syömään. Auringonpaiste ja pakkanen on hyväksihavaittu yhdistelmä, kuvia on tullut taas napsittua aika tavalla. Instassa olen niitä ehtinyt julkaistakin. Tänään luonnonjäällä oli jo runsaasti luistelijoita, voipa olla, että tänään täytyy lähteä varastoon etsimään omia luistimia!

Vuoden lopussa on mukava muistella vanhaa vuotta. Selailin kuva-arkistoja, ja poimin sieltä kuvamuistoja, jotka ovat syystä tai toisesta erityisen tärkeitä. Yksi onnistuneimmista kuvista koko vuonna on heti tammikuun alussa, viime loppiaisen kauniina pakkaspäivänä, ottamani kuva puolukanvarvusta. Kuvia selatessa muistin, että tein jääkukkasia maitopurkkiin. Nyt olisi ihan loistavat pakkaset tehdä jäälyhtyjä, jos vain osaisin...Mulla on paha tapa rikkoa muoviset ämpärit siinä touhussa.
  




Helmikuussa maalasin työhuoneen seinän Country French Laava-sävyllä. Tykkään tuosta seinästä niin paljon, että kyllä tuolla voisi vaikka yhden olohuoneen seinän vielä maalata.;) Magnolian- ja omenapuunoksat ilahduttivat helmikuussa ja keittiönpöydän asetelma oli minusta erityisen kaunis. Auringonnousu Radiomäellä oli niin upea, että aamuisella heittäessäni teiniä koulun liikuntatunnille, oli pysäytettävä auto vielä kuvan ottamista varten.







Myös yksi maaliskuun lempikuvista on otettu Radiomäellä, tosin auringonlaskunaikaan. Tuo meidän nuorimmainen käy jotenkin äidin sydämeen punaisine poskineen.<3 Maaliskuu on ihanaa aikaa, sillä ilmassa on jo ripaus kevättä, jos ei muualla, niin mielessä...ja maljakossa.;D







Huhtikuussa ennakoin kesää ja laittelin jo Kesähuonetta. Kuvassa näkyvä laventeli kesti yllättävän monta viikkoa, vaikka välillä oli vielä pakkastakin!





Toukokuussa maalasin olohuoneen seinän ensimmäistä kertaa. Country Frenchin Jäkälä-sävy on minusta kaunis, mutta hiukan liian siniseen taittava. Alkoi uuden sävyn etsintä lähes samantien.

Äitienpäivänaamuna kuvaamani makrokuva pihalla konttaillen on puolukanvarpukuvan tavoin yksi suosikkejani kuluneelta vuodelta.





Kesäkuusta olisi niin monta kuvaa, jotka voisin valita, lähinnä Amerikan reissulta. Pelikaaninkuvasta olin itse erityisen onnellinen, sillä Floridassa olomme viimeisenä päivänä lähdimme kävelylle rantaan, ja tämä lehahti laiturille ihan kuin meitä varten. Etukäteen odotin New Yorkia enemmän kuin Floridaa, mutta jälkeenpäin olen huomannut kaipaavani mielummin uudestaan Floridaan kuin New Yorkiin, vaikkei New York ollut hullumpi sekään. Olisipa ihana viettää pari aurinkoista viikkoa näin talvella Floridassa!

Kotona tein kattauksen Kesähuoneeseen, osittain matkatuliaisia käyttäen. Kattauksesta tuli omastakin mielestä niin kiva, että yksi kuva piti valita tähän vuosimuisteloon.:)



 




Tartuin maalisutiin heinäkuussa ja maalasin olohuoneen seinän uusiksi, tällä kertaa Annie Sloanin kalkkimaalilla Duck Egg Blue-sävyllä. Nimestä huolimatta sävy on enemmän vihreä kuin sininen. Tykkään, mutten ole varma, onko tämä vielä se lopullinen sävy.;) Loppukuusta sain taulut paikoilleen, ja olohuone on nyt reilun vuoden jälkeen valmis. Periaatteessa.





Heinäkuussa reissasimme mm. Kolin kautta mökille Kainuuseen ja matkalla pysähdyimme Lieksan museoon, joka teki meihin molempiin suuren vaikutuksen. 

Pioninkukassa kiipeilevän muurahaisen ikuistin kännykällä autossa, kun olimme matkalla kummityttömme tupareihin. Viimeinen heinäkuun kuva on marenkikakkusista, joita leivoin muutaman kerran heinäkuun lopulla kekkereihin tarjottavaksi. 


 

 


Oikea kesä tuli Suomeen vasta elokuussa. Kyllä näissä siirtyneissä vuodenajoissa on muutenkin riittänyt tänä vuonna ihmeteltävää...

Elokuussa tartuin vaihteeksi maalisiveltimeen. Torista ostetut Bonanza-tuolit saivat uuden maalipinnan ja samalla vaihdoin keittiönpöydän väriä. Työhuoneeseen ostettu matto siirtyi keittiöön, minne se sopiikin ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti, ja pienuudestaan huolimatta, se on edelleen samalla paikalla keittiössä. Jos löytyisi toinen samanlainen, niin pienuusongelma olisi ratkaistu...




Elokuun tummassa illassa vietettiin perinteisiä kekkereitä ystävämme rannassa, tällä kertaa rosvopaistijuhlien merkeissä.




Syyskuu tuli elokuun vaatteissa, lämpöä ja aurinkoa piisasi koko kurjan kesän edestä. Puutarhassa oli ihanan rehevää. Vain pitkistä varjoista voi huomata, että kuva Kesähuoneesta on otettu  aurinkoisena syyskuunaamuna, eikä keskikesällä.







Lokakuussa toimme päivänvaloon Emosen aloitteesta perustetun yhteisblogin, Pienen Teehetken. Ensimmäinen yhteispostauksemme oli 3x syksyinen kattaus, ja mullahan meinasi ihan mopo karata käsistä niiden kuvien kanssa.;D Lokakuun lopulla maalasin viimein myös eteisen maitokahvinsävyt piiloon Annie Sloanin Paris Grey-sävyllä.

 





Luonnossa tuli liikkuttua lokakuussa hirmuisen paljon, sillä syksy jatkui aurinkoisena ja vähäsateisena. Joutsenet parkkeerasivat pitkäksi aikaa tuohon lähirantaan, ja niitä piti käydä ihailemassa harvaseilta.








Vieläkö siellä ollaan? Kaksi vielä jäljellä...Marraskuussa siivoilin vessojen laatikoita ja kaappeja, ja sisustelin niitä pienesti. Tein adventtikynttelikön betonista valaen, ja tulostimella halppisversiot adventtikynttilästä.
 


 




Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin parasta joulukuussa ovat olleet nämä viimeiset päivät joulun jälkeen. Vuoden kuvien joukosta joulukuuta edustamaan valitsin kuvan, jossa pääsin taas leikkimään. ;)




Tässä se oli, vuosi 2015, 30 kuvaan typistettynä. Tällä postauksella osallistun samalla Pienen Linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on Muistoja vuodelta 2015. Kiitos Lintunen inspiroivista aiheista, joihin olen osallistunut melkein koko vuoden!<3 Olen huomannut, että makrolinkkien takaa löytyy kovin samanhenkisiä ihmisiä.:) 

Elän toivossa, että huomenna ennätän vielä postailemaan, joten jätän uudenvuodentoivotukset vielä väliin. Millainen sinun vuotesi 2015 on ollut?

Taina

maanantai 28. joulukuuta 2015

Valoa ja avaruutta haettiin









Viime viikolla, kun koti oli siivottu ja minulla oli hetki aikaa valokuvata valoisan aikaan, päätin ottaa kuvia hieman laajemmin meidän kodista. Mulla ei ole olemassa laajakulmaobjektiivia, mutta onhan silläkin merkitys, mistä niitä kuvia ottaa. Joskus kesällä taisin julkaista pari kuvaa, joissa oli laajempi kuvakulma, ja sain palautetta, että oli kiva saada kuvien kautta parempi käsitys meidän kodista. Aika paljon tulee otettua lähikuvia ja kuvattua yksityiskohtia, usein niitä samoja kuvakulmia. 

Yritin peruutella perimmmäisiin nurkkiin kuvia ottamaan, joten tässä hieman avarampia näkymiä meiltä. Yllä kuvia paikoista, joita nyt tulee muutenkin enemmän kuvattua, olohuonetta, keittiötä ja työhuonetta. Työhuoneen ovet ovat osassa kuvia kiinni, koska miehellä oli työpäivä ja puhelinpalaveri meneillään.:) Niin kuin huomaatte, on viime talvinen Tori-ostos, Boknäsin nojatuoli raheineen, nyt olohuoneessa, kun kuusi on työhuoneessa.






Eteistä ja makuuhuoneita tulee aika tavalla vähemmän kuvattua, varsinkin poikien huoneita, sillä en yleensä viitsi mennä heitä häiritsemään kamerani kanssa. Ihmeen ymmärtäväisesti ovat suhtautuneet tähän äiskän harrastukseen...Esikoisen huoneessa on vaihtunut sänky ja sängynpaikka sitten viime kuvien, en muista kuinka kauan aikaa sitten.






Tykkään siitä, että meillä valoa ja avaruutta riittää, ne olivat kaksi tärkeää asiaa kotia suunnitellessamme. Avaruuden tunteesta huolimatta, hukkaneliöt ovat meillä vähissä, mikä on tietenkin hyvä asia. Pohjaratkaisua pidän edelleen erittäin toimivana, kokemusta niistäkin vuosista on, kun ei ollut säilytystilaa oikein millekään, eikä paikkaa, jossa olisi voinut olla omassa rauhassa. 

Kotimme täytti joulukuun alussa 10 vuotta. Aika on mennyt ihan kauhean nopeasti! Niin kun mä ajattelin, että nuo laminaattitasot vaihdetaan esikoisen rippijuhliin mennessä.;D Niistä juhlistakin on aikaa jo melkein puolitoista vuotta...
Tällaisia kotikuvia tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta.:)

Aurinkoa viikkoonne!
Taina



 

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Tämä vielä




 



Muutama kuva vielä meidän joulusta. Lahjapaketit olivat tänä vuonna ihan vahingossa Pelicansin väreissä: turkoosia, mustaa ja valkoista.:) Valkoiset paketit eivät nyt oikein näy noissa kuvissa vain, samoin kuvan ulkopuolelle on rajattu kummien paketit, koska heille ei tätä värikoodia oltu kerrottu.;D Käytin lahjapaketeissa joulukorttien teossa ylijääneitä poroja, jotka liimasin pakettikorttiin. Taiteilin samaan tapaan paketteihin tekstin kuin kortteihin, tekstiin sisältyi vihje paketin sisällöstä. 

Meillä on nykyisin vähemmän ja vähemmän lahjoja, sillä pojatkin yleensä toivovat yhtä isompaa lahjaa, teini kaiken lisäksi toivoi pelkkää rahaa tällä kertaa. Ehkä aika alkaisi olla vähitellen kypsä jopa sellaiseen, että meillä olisi vain yksi yhteinen lahja, esim. joku matka...

Joulukuusen jätin sitten lopulta suuremmin koristelematta, vain pelkät valot ja tähti tällä kertaa. Mahdollisesti ensi jouluna taas innostun ripustelemaan koristeita. Taustalla tässä oli ajatus siitäkin, että kuusen riisuminen koristeista on minusta hieman surullinen ja haikea hetki. Jospa tällä kertaa olisin vain tyytyväinen, kun kuusi kannetaan pihalle!

Kahden nuoremman veljeni kanssa meillä on perinne viettää pikkujoulut jossain vaiheessa joulun tienoilla, tällä kertaa niitä vietettiin joulupäivänä. Toinen veljistäni tuo laitteet mukanaan, ja rakentaa studion tuonne meidän työhuoneeseen ja sitten nauhoitetaan joku kappale yhdessä...Saattaa olla kauhean kuuloista muiden korville.;D Syötiin siinä ohessa juustoja ja juotiin glögiä. Täytyy sanoa, että Hans Välimäen vuosikertaglögi oli minun makuuni ihan liian makeaa. Olettekos muut maistelleet ja tykänneet siitä? Tällaista tänä jouluna. Kauniita luontokuvia joululta olisi vielä tallessa, josko niitä jossain vaiheessa tännekin toisin.  Ai juu, otettiin hieman perhekuviakin, mutten ole ehtinyt niitä vielä tarkemmin tutkimaan.:)

Tänään käytiin miehen kanssa kaupungilla pyörähtämässä ja minä suunnistin ensimmäisenä Hollolan puolelle Pioni& Piironkiin, jossa on nyt hyvät alet (kaikki sisustus -40 %) viikon verran, ennen kuin jäävät parin kuukauden lomalle. Niistä ostoksista myöhemmin...

Aurinkoista viikkoa!
Taina