lauantai 30. marraskuuta 2013

Joulumyyjäiset lähikartanossa

Tänään kiittelin itseäni järkevyydestä. Olin kotona
pikkujouluista jo yhden aikaan. Itse juhlat olivat
erittäin hauskat ja onnistuneet, kiitos työkavereideni. 
Täytyy sanoa, että olisi kiva välillä käydä tanssimassa, 
mutta juuri tällä hetkellä Lahdessa ei ole sellaista tanssipaikkaa, 
johon mun tekisi mieli mennä. Harmi. Pari vuotta sitten käytiin
kavereiden kanssa Tampereella sen nimisessä paikassa
kuin Ilona. Yksi semmoinen Lahteen, kiitos!:)

Ystäväni Maiju soitteli päivällä ja muistutti,
että meidän lähistöllä olevalla kartanolla oli 
tänään joulumyyjäiset. En ole käynyt
kartanon sisällä moneen vuoteen, enkä yhtään
kertaan kameran kanssa, joten mun
oli pakko heti laittautua kamera mukanani
matkaan. Kartano lisärakennuksineen on
kovasti mun mieleeni.

Kartano on toiminut jo pitkään kehitysvammaisten
taide- ja toimintakeskuksena. Joka vuosi joulumyyjäisissä
on näiden keskusta päivisin käyttävien kehitysvammaisten 
taidetta ja käsitöitä myytävänä. Kartanon sisällä oli todella
paljon ihmisiä, joten en edes yrittänyt kuvata siellä muuta
kuin pari esimerkkiä upeista töistä. 
upeat seimihahmot
Yhden pukin olisin ostanut, jos olisin ehtinyt automaatilla käymään...

Kartanosta on pidetty hyvää huolta ja alueelle 
on rakennettu vuosien varrella uusiakin rakennuksia, mutta 
ne sulautuvat alueeseen, eikä välttämättä ole helppo 
huomata, mitkä rakennuksista ovat uusia tai vanhoja.
Vanhat alustalaisten talot ovat yksityiskoteja. Huomatkaa vellikello!:)
Navetta toimii uimahallina.
Yläkuvan navettaan on rakennettu upea
uimahalli, jonka toivoisi olevan nykyistä
enemmän muidenkin kuntalaisten käytössä.
Siellä kyllä järjestetään silloin tällöin
vauvauintia ja koululaisetkin ovat jonkun
kerran siellä uineet, mutta aika harvoin kuitenkin.

Vanhan Kouvolantien toisella puolella on vielä
lisää rakennuksia. Kaarisilta hankki viljamakasiinin
muutama vuosi sitten ja remontoi sen perusteellisesti
taidenäyttelytiloiksi. Olen viimeksi käynyt makasiinissa
noin 15 vuotta sitten, kun se oli vielä kammottava lähikuppila. 
Tällä kertaa paikka oli niin kaunis!
Sisällä tuli olo kuin olisi tullut kirkkoon, sillä
tavalla rauhallinen tunnelma siellä vallitsi.
Vanhat hirret ja korkealla kohoava katto...Voi,
mä voisin asua tällaisessa tilassa!:) 
Parvelle ei valitettavasti päässyt. Katon kuvaaminen oli haastavaa...
Makasiinin vieressä oleva rakennus on saanut
toistaiseksi rapistua rauhassa. Minusta se pitäisi
ehdottomasti kunnostaa ja siihen voisi perustaa
vaikkapa kesäkahvilan, jossa keskuksen nuoret
voisivat käydä töissä...Valtatie 12 liittymäkin on
ihan vieressä!
Kiitos Maiju vinkistä! Aika paljon tuli tähän
postaukseen kuvia, mutta karsiminen oli
todella vaikeaa. Tässä tuli vain murto-osa kaikista.:)

Huomenna alkaa viimein adventti.
Olen ajatellut, että olisi kiva tehdä joka
päivä jouluinenpostaus aattoon saakka,
mutta katsotaan nyt, kuinka työkiireiltä
ennätän. Marraskuu oli aikamoista haipakkaa...

Lauantai-illan jatkoa!
Taina


5 kommenttia:

  1. Oi! Hieno miljöö. Ja onneksi ovat pelastaneet Makasiinin. Ehkäpä joku innostuu pelastamaan sen viereisenkin rakennuksen. Jään innolla odottelemaan joulupostauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin!:) Itse kartanokin näyttää olevan niin hyvässä kunnossa. Siellä olisi tilaa laittaa se unelmien kirjastohuonekin...;) Lähes joka kerta lenkillä mä kunnostan tuota rapistuvaa mökkiä mielessäni. Siinä on niin kauniit ikkunat ja kaunis punatiilipinta.

      Poista
  2. Kävitkö samassa miljöössä sijaitsevassa taiteilijan yksityiskodissa, johon oli tänään avoin pääsy? Erikoinen ja mielenkiintoinen asunto ja ateljee samassa paketissa. T. Maiju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maiju. kävin kolkuttamassa ovella, mutta en tiedä, eikä hän kuullut mua, mutta hän ei tullut avaamaan. En sitten jaksanut käydä uudelleen yrittämässä. Mitä tykkäsit taiteesta? Minkätyyppistä se oli?

      Poista
  3. Taideteokset eivät olleet ihan mun makuun. Ei ollut yhtään sellaista taulua, jonka olisin itselleni halunnut. Taulut olivat utuisia, tavallaan niissä kuvattiin jotain esim. rakennusta, mutta kuitenkin ne oli abstraktisia. Enemmän tykkään Teijan taiteesta, vaikka tällä taiteilijalla on ehkä enemmän nimeä. Ainakin hän on tehnyt tänä vuonna yhteistyötä Unicefin kanssa, kalenteri on myynnissä ainakin Sokoksessa. Ensi kesänä hän pitää lapsille ja nuorille taideleirin. Aikuisten leiri on jo täynnä. Hän sanoi, ettei hän opeta, ainakaan aikuisia, vaan vie 12 maalaustelinettä luontoon, ja antaa mahdollisuuden maalata. T. Maiju

    VastaaPoista